Muuttuvissa kaupungeissa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja

RAKLIn neuvottelukunta kokoontui keskustelemaan kaupunkien tulevaisuudesta. Saman tyyppistä kehitystä tapahtuu nyt kiinteistömarkkinoilla maailmanlaajuisesti: työn tekemisen tavat ja tilatarpeet muuttuvat, minkä seurauksena uusia toimistoja rakennetaan, eikä vanhoille enää löydy käyttöä. Tämän seurauksena tarvitaan uudistamista ja ennakkoluulotonta ajattelua.

Kansainvälisiä käytäntöjä vertaillut Kimmo Kurunmäki kertoi, että muualla Euroopassa toimistojen vajaakäyttö on nyt alhaisimmalla tasolla kahdeksaan vuoteen. Suomessa käännettä ei vielä ole tapahtunut. Keinot haasteisiin ovat kaikkialla yhteiset ‒ ratkaisu löytyy kaavoituksesta ja käyttötarkoituksenmuutoksista.

Yhteinen haaste, useita toimintamalleja

Lähestymistapa käyttötarkoituksenmuutoksiin vaihtelee maittain ja tapauksittain. Usein käyttötarkoituksen muutos vaatii kaavamuutoksen, mikä saattaa hidastaa etenemistä. Vaihtoehtoisesti kaava voi olla joustava, mutta käyttötarkoituksen muutos vaatii rakennusluvan. Esimerkkimaista Englannissa muutos on tietyin ehdoin mahdollista toteuttaa ilman rakennuslupaa ja pisimmälle viedyssä mallissa kiinteistönomistajalla on velvollisuus muuttaa tyhjä toimistotila asunnoiksi.

”Yllättävin käytäntö löytyi Pariisista, jossa tyhjät tilat on muutettava asunnoiksi sanktion uhalla. Vastineeksi kiinteistönomistajalle tarjotaan joustoa esimerkiksi pysäköintinormista”, Kimmo Kurunmäki kertoi. Yhteinen kokemus eri maista on se, että eri kehittäjätahojen tiivis yhteistyö nopeuttaa etenemistä ja vähentää kustannuksia. Hyvää käyttötarkoituksenmuutoksissa on se, että olemassa oleva infrastruktuuri voidaan hyödyntää ja kaupunkiympäristöä kehittää kestävästi. Helppoja hankkeet eivät kuitenkaan yleensä ole, eikä niihin useinkaan synny kovin edullista asumista.

Kokonaiskuva ja asenteet ratkaisevat

Kimmo Kurunmäen esitystä kommentoi Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen. Kaupungin näkökulmasta tärkeää on muodostaa tasapainoinen kokonaisuus. ”Meillä paineita käyttötarkoituksenmuutoksiin ilmenee erityisesti silloin, kun rakennus on elinkaarensa päässä. Kaavataloudellisesti ja yhteiskunnallisesti nämä ovat hyviä hankkeita, mutta resursseja suunnitteluun ei tahdo riittää”, Hokkanen totesi. Kimmo Kurunmäki kertoi, että uusia kaupunkikehittämisen innovaatioita syntyy. ”Kaupunkikiihdytin on kaupunkitutkijoiden kiinnostava idea paikka- ja aikasidonnaisesta joustavasta menettelystä, jota voitaisiin soveltaa tilapäiskäytössä, jotta positiivinen muutos saadaan aikaan. Keinona tämä asettuu kertaluontoisen tapahtuman ja pysyvän rakentamisen väliin”, Kurunmäki kuvaili.

Neuvottelukunta nosti työpajatyöskentelyssä esiin käyttötarkoituksenmuutoksiin liittyviä suuntaviivoja. Keskustelua herättivät muun muassa kustannusrakenteet ja viranomaisten päätösvalta. Uudenlaista ratkaisuja kaivattiin esimerkiksi kiinteistörajojen ylittämiseen alueen kehittämisessä, sekoittuneisiin käyttötarkoituksiin samassa rakennuksissa sekä rakentamismääräyksiin. Tärkeimpänä edellytyksenä kaupunkien onnistuneelle uudistamiselle neuvottelukunnan jäsenet pitivät kaikkien osapuolten tahtoa ratkaista ongelmat yhdessä.

Jatkona neuvottelukunnan käymälle keskustelulle RAKLI järjestää 23.3. jäsentilaisuuden, jossa käsitellään kiinteistöjen tilapäiskäyttöä.