Nyt tarjolla tehokkaita työkaluja julkisiin rakentamisen hankintoihin
Uusi hankintalaki mahdollistaa tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtäävien innovaatioiden ja yhteistyötä korostavien toimintamallien hyödyntämisen entistä paremmin julkisissa hankinnoissa. Ympäristöministeriö, Kuntaliitto, RAKLI, Rakennustieto, SKOL ja Kuntarahoitus vievät parhaillaan läpi yhdeksän kaupungin seminaarikiertuetta, jossa esitellään uuden hankintalain tuomia mahdollisuuksia, julkisten hankintojen työkaluksi kehitettyä Rakennustiedon uutta RT-ohjesarjaa, ympäristöministeriön vähähiilisyyden kriteereiden opasta, vihreää rahoitusta sekä kestävän kehityksen mukaista rakentamista edistävää kotimaista RTS-ympäristöluokitusta.
Puoli päivää kestävät kiertueen tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu ensisijaisesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen rakennuttajille, hankinta-asiantuntijoille sekä julkisiin rakennushankkeisiin osallistuville yrityksille. Vantaalla, Jyväskylässä, Turussa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tampereella jo pidetyt tilaisuudet ovat osoittaneet, että fiksun julkisen rakentamisen työkaluille on selvästi kiinnostusta ja kysyntää. Seuraavaksi vuorossa ovat Kouvola 23.3.2018 ja Pori 10.4.2018.
Uusi hankintalaki avaa uusia mahdollisuuksia
Julkisten rakennushankintojen osuus noin 33 miljardin euron vuosittaisista hankintailmoituksista Suomessa on noin seitsemän miljardia euroa. Kuntien hankinnoista huomattava osa on rakennusinvestointeja. Kunnat ovat yhdessä jopa valtiota suurempi rakennuttaja, ja siksi kuntien hankintojen tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Uusi hankintalaki avaa tähän uusia mahdollisuuksia.
”Kunnat ostavat näihin investointeihin liittyviä tuotteita ja palveluita yhä enemmän yksityisiltä markkinoilta. Vuoden 2017 alussa voimaan astunut uusi hankintalaki on huomattavasti aiempaa joustavampi. Se mahdollistaa innovaatiokumppanuuden kaltaisten uusien hankintamuotojen käytön, kun aikaisemmin innovaatio-osuus piti kilpailuttaa erikseen esikaupallisena hankintana ennen varsinaisen hankinnan kilpailuttamista. Myös kunnan strategiset yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten työllisyys, kestävä kehitys tai innovaatioiden edistäminen voidaan ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa”, johtava lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitosta sanoo.
Lakiuudistuksen tavoitteina olivat myös kilpailutuksen sähköistäminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen. Tiukin säätely koskee yli 5,548 miljoonan euron ylittäviä hankintoja, jotka on kilpailutettava EU-tasolla. Kansallisten hankintojen säätely on Katariina Huikon mukaan merkittävästi aiempaa kevyempi ja joustavampi.
”Hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja käydä dialogia eri toimijoiden kanssa ennen kuin hankintailmoitus julkaistaan. Näin voidaan hakea yhdessä esimerkiksi keinoja joilla innovaatioita ja vaikuttavuutta voidaan edistää. Neuvojen käyttäminen ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen tai avoimuuden ja syrjimättömyyden vaarantumiseen”, Katariina Huikko sanoo.
Uusia työkaluja laadun ja tuottavuuden kehittämiselle
RAKLI ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmen esitys kiertueella on keskittynyt siihen, miten uudet yhteistyötä tukevat toteutusmuodot edistävät innovaatioita ja miten niitä voidaan soveltaa käytännössä rakennushankkeisiin ja julkisiin hankintoihin.
”RAKLI on ollut aktiivisesti mukana työryhmissä kehittämässä Rakennustiedon työkaluja tilaajien näkökulmasta niin, että rakentamisen hankinnoissa voidaan saada enemmän tilaa laadun ja tuottavuuden kehittämiselle. RAKLI vastaa myös Rakennustiedon Sopimuslomake Netistä saatavien urakkasopimusten asiakirjamallien sisällön päivittämisestä, joihin haetaan jatkuvasti alalla yhdessä parhaita toimintatapoja”, Mikko Somersalmi kertoo.
Projektinjohtourakan ja projektinjohtopalvelusopimuksen sekä laskutyösopimuksen mallit ovat päivitettävänä. Projektinjohtourakassa tarkennetaan esimerkiksi lisä- ja muutostöiden käsittelyä ja kattohintaa.
”Pitkään työn alla ollut suomalaisen projektiallianssin sopimusasiakirjamalli on juuri ollut lausunnolla, lausuntoja käsitellään ja se on tarkoitus saada julkaistuksi kesään mennessä, Somersalmi kertoo.
”Toteutusmuodon valinnassa johtavat tilaajat käyttävät entistä enemmän yhteistyöurakkamuotoja silloin kun kyse on strategisista ja monimutkaisista hankkeista, joilla on suuri vaikuttavuus eikä kaikkia tietoja ole saatavilla ja riskejä nähtävissä kun hanke käynnistetään. Selkeämmissä rutiinihankkeissa taas perinteisempien hankemuotojen käyttö on hyvin perusteltua.”
Allianssimallissa sopimuksella pyritään tukemaan yhteistoimintaa ja innovaatioita ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteisiä kannustinperiaatteita ja riskien jakoa voidaan ulottaa allianssin ydinryhmän lisäksi allianssin ulommalla kehällä oleville osapuolille.
”Johtavat tilaajat ovat lisänneet yhteistyömallien käyttöä, koska maailma monimutkaistuu ja muuttuu entistä nopeammin. Suuremman hankkeen suunnittelu valmiiksi useiden vuosien aikana ja toteuttaminen vasta sen jälkeen on vanhakantaista ajattelua. Rakennusalan tuottavuutta voidaan nostaa parhaiten osapuolten yhteisellä innovoinnilla ja vähentämällä rajapintoja, joissa rakennushankkeissa nykyisin paljon riidellään.”
Mikko Somersalmi korostaa, että tuottavuuden ja laadun kehittämisessä painopisteen tulee olla ihmisissä ja yhteisessä tekemisessä.
Työkaluja ja lisätietoa julkisiin hankintoihin:
Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivut
RT-ohjesarjat löytyvät RT tietoväylästä rt.rakennustieto.fi
RT-ympäristötyökalu on saatavissa käyttöön Rakennustiedosta
Teksti: Sampsa Heilä