Onnistuneen rakennushankkeen elementtejä ovat sujuva yhteistoiminta, osaava projektinjohto ja kova vaatimustaso
Mikä on tärkeintä onnistuneessa rakentamisprojektissa? Miten yhteistoiminnallisuuden kehittäminen eri toteutusmuodoissa voisi olla vastaus onnistuneisiin projekteihin ja rakentamisen tuottavuuden kehittämiseen? Näitä asioita pohdittiin marraskuun Aamukahvi Annankadulla -jäsentilaisuudessa, joka kokosi yli kolmenkymmenpäisen osallistujamäärän kuulemaan yhteistoiminnallisuudesta, kuten allianssimallista, ja parhaista käytännöistä.
Allianssimallin RT-kortit lähdössä lausuntokierrokselle
”Meillä Suomessa tietoa ja taitoa löytyy, mutta hankkeiden läpivieminen onnistuneesti, pysyen budjetissa ja aikataulussa, on ollut haastavaa. Erityisesti suurissa ja vaativissa hankkeissa aikataulu, kustannus tai laatu ei toteudu useimmissa näistä ja tämä taas vaikuttaa suoraan asiakastyytyväisyyteen ja imagoon”, kertoo A-Insinöörien Juhani Karhu, joka esitteli marraskuun alkupuolella lausuntokierrokselle lähteviä allianssimallin RT-kortteja. Kortteja on työstetty nyt 2,5 puolen vuoden ajan toimikunnassa, jonka tehtävänä oli laatia alan yhteisesti hyväksymät sopimusmallit yhteistoimintaurakoihin sekä niiden käyttöön liittyvät ohjeet.
”Allianssimalli antaa mahdollisuudet, mutta tiimin pitää pystyä lunastamaan nuo vaatimukset. Karhun mukaan allianssisopimus perustuu yhteiseen riskien, mahdollisuuksien ja vastuiden jakoon. Onnistunut lopputulos edellyttää sitä, että kaikilla hankkeessa on yhteneväiset intressit.
Allianssimallista on tullut osa tilaajien työkalupakkia, joka sopii erityisesti kompleksisiin muuttuvan sisällön hankkeisiin. Toteutusmuodon valinta on kuitenkin tapauskohtaista. ”Hankkeessa pitää pystyä valitsemaan oikea toteutusmuoto”, sanoo Karhu.
Tavoitteiden jalkauttaminen koko organisaatioon keskeinen edellytys onnistumiselle
Yhteistoiminnallisuus eri hankemuodoissa voi olla haastavaa, sillä jokaisessa hankkeessa on huomioitava sille ominaiset piirteet. ”Hyvä strategia on keskeistä, ja kaikkien hankkeen osapuolten on myös ymmärrettävä, mitä tuon strategian toimeenpaneminen vaatii kultakin projektin jäseneltä”, Boost Brothersin Matti Sivunen avasi yhteistoiminnallisuuteen liittyviä haasteita. Sivusen mukaan hankkeen välitavoitteet on syytä yksinkertaistaa; mitä esimerkiksi seuraavat kaksi kuukautta vaativat kultakin hankkeeseen osallistuvalta. Jos maali on vain lopussa, niin voi jäädä hyvin abstraktiksi, millä tavoin kukin voi tänään edistää hankkeen eteenpäin menoa.
Projektinjohdon merkitys onnistuneessa rakentamishankkeessa on keskeinen
Miksi sitten projektit epäonnistuvat? Projektien haasteena on usein niiden monimutkaisuus, projektin useat osapuolet sekä lukuisat vaihtoehdot, jotka johtavat suuriin riskeihin. Yrjänä Haahtelan mukaan niitä johdetaan huonosti ja projektinjohto on usein osaamatonta. Projektinjohtoa ei myöskään osata hankkia eikä ymmärretä sen merkitystä. Haahtela totesii, että ongelma on koko alaa koskeva, sillä osaavia projektinjohtajia on vähän. Olemme usein luoneet myös sellaiset rakenteet, että onnistuminen ei ole mahdollista. Mitä voisi siis tehdä toisin? Eero KiljunenHaahtelasta toi yhtenä esimerkkinä esille Haahtelan projektinjohtopalvelumallin. Uusimmassa suurissa hankkeissa on käytetty mallia toiminnallisesta tilasuunnittelusta aina valmiiseen rakennukseen ja elinkaariseurantaan.
”Mallin paras hyöty tulee esiin vaativissa hankkeissa. Mallissa on myös erinomaiset vaikutusmahdollisuudet eli se sopii hyvin tilaajalle, joka aidosti haluaa vaikuttaa omaan rakennukseen”, kertoi Eero Kiljunen. Yksi tärkeimmistä on kustannusseuranta, joka on ammattitaitoista ja ajantasaista. Keskeistä on myös säännöllinen raportointi.
Aamukahvien esitykset veti yhteen RAKLIn Rakennuttaminen-toimikunnan puheenjohtaja, Indepro Oy:n Matti Kruus. Kruusin mukaan esillä olleet esimerkit toivat hyvin esille sen, että yhteistoiminta ei tarkoita yksimielisyyttä. Kaikissa toteutusmuodoissa pitää pystyä menemään myös epämukavuusalueelle eikä hyväksyä liian löyhiä tavoitteita. ”Toteutusmuoto ei ole se ydin vaan monella eri toimitusmuodolla voi onnistua”, Kruus jatkoi.
Aamukahvien loppukeskusteluissa tuotiin vahvasti esille se, että osaamiseen ja koulutukseen – erityisesti projektinjohdon osalta – on panostettava jatkossa entistä vahvemmin. RAKLI on jo käynnistänyt tämän osalta keskustelut muun muassa Aalto-yliopiston kanssa.