Projektien integrointi toimii – IPT-hankkeen tulokset julki

Kolmen vuoden merkittävä kehitystyö sai arvoisensa loppuhuipennuksen, kun Integroidut projektitoteutukset -hankkeen tulokset esiteltiin RAKLIn ja Vison Alliance Partnersin järjestämässä seminaarissa ystävänpäivänä. Piloteista saadut kokemukset vahvistivat uskoa siihen, että yhteistoiminnallisuuden lisääminen ja uusien toimintamallien omaksuminen rakennushankkeissa on oikea suunta. Innostus oli jopa niin suurta, että jatkossa ehdotettiin 14.2. vietettävän allianssipäivää.

Tilaajavetoisen hankkeen johtoryhmän toinen puheenjohtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta avasi tilaisuuden toteamalla, että kulttuurinmuutos on alkanut, ja avoimuus ja luottamus tulleet vahvasti kiinteistö- ja rakentamisalalle. Hän iloitsi siitä, että Suomi on maailman kärkimaita integroitujen projektitoteutusten hyödyntämisessä.

IPT-into tarttuu

Yhteisvastuulliset mallit edellyttävät innovatiivisuutta hankintoihin ja uudenlaista ajattelua. Toimintatavassa korostuu yhteisen pelin pelaaminen. ”On olemassa paljon näyttöä siitä, että rakentamalla integroidusti saadaan asiakastyytyväisyys ja tuottavuus nousuun. Hukka poistuu, kun Lean-työkalujen käytöstä tulee arkipäivää”, kuvaili Pekka Petäjäniemi. Tulosseminaarin puheenjohtajana toiminut Mikko Somersalmi RAKLIsta sanoi, että pilottihankkeet ovat osoittaneet integroinnin sopivan erityyppisiin hankkeisiin. ”Innolla jaamme hankkeesta löytyneitä hyviä käytäntöjä eteenpäin. On hienoa nähdä, että näiden kolmen vuoden aikana IPT:stä kiinnostuneiden määrä on kasvanut merkittävästi, ja halua toimintatapojen muuttamiseen riittää”, Mikko Somersalmi totesi.

Sitoutunut, sitoutuneempi, sitoutunein

Helsingin yliopiston hallintorakennuksen korjaushankkeessa tilaajan alustavat tavoitteet jalostettiin porukalla allianssin yhteisiksi tavoitteiksi. Kannustimet vietiin sopimuksissa läpi koko ketjun, mikä varmisti sitoutumisen. ”Yhdessä pohdittiin päätöksenteon vaiheistusta ja lean-periaatteiden hyödyntämistä. Myös riskien hinnoittelusta keskusteltiin ja parannettiin työnkulun ennustettavuutta”, luetteli Henri Jyrkkäranta. Tammelan stadionin toteutusmallin esitellyt Antti Lakka kertoi, että heillä allianssiselvitys kuvasi sitä, mistä on kyse: ”Läpi käytiin hankkeen tarkoitus ja taloudelliset tavoitteet sekä tehtävät.”

Jakomäen sydämen uudistamisessa toimiminen integroidusti lisäsi yhteen hiileen puhaltamista ja toi tehoa päätöksentekoon. ”Löysimme toimivan ratkaisun korjaa vai pura -ongelmaan ja tavoitekustannusten idea ymmärrettiin läpi kaupungin organisaation”, kertoi Jarmo Raveala. Kokemuksia käyttäjien osallistamisesta IPT-hankkeeseen kuultiin Syvälahden koululta. Asiakkaiden tyytyväisyys on hankkeen keskeisin tavoite, joten tulevassa monitoimitalossa työskentelevä rehtori otettiin allianssiryhmään alusta asti mukaan. ”Kaikkein tärkeintä on se, että käyttäjien edustajalla on riittävästi aikaa yhdessä työskentelyyn ja perehdytys on kunnollista”, Anne Ala-Nissilä alleviivasi. Syvälahden hankkeessa yhdessä suunnittelun tuloksena rakennuksen toiminnallisuus on parantunut ja turhaa tilaa on voitu karsia.

Allianssin johtaminen on suostuttelua

Esimerkki target valua designista on Oulun lasten ja naisten sairaala. Tällä toimintamallilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään suhteessa tavoitteisiin, mikä vaatii projektiorganisaation valmentamista. ”On tärkeää, että roolit, vastuut ja valtuudet ovat selkeitä. Tällaista hanketta ei voi johtaa perinteisellä tavalla ja työkalut pitää tehdä tutuiksi”, korosti Kari-Pekka Tampio. Hyvän johtamisen ja avoimen viestinnän merkitystä toi esiin myös Kainuaa esitellyt Terho Pekkala. ”Selkeä tilannekuva tuo varmuutta. Tiukoissa paikoissa tarvitaan luottamuksellista keskustelua ja hyväksymisprosessien pitää olla kunnossa”, Pekkala sanoi.

Toteutusvaiheessa haasteena on löytää ne mittarit, jotka ohjaavat hanketta oikein kohti asetettua tavoitetta, havaittiin Vt6 Taavetti-Lappeenranta -pilotissa. ”On esimerkiksi turhauttavaa mitata sellaista asiaa, joka on jo huipussaan. Seurannan pitää tuottaa aidosti lisäarvoa ja ohjata toimintaa”, linjasi Harri LiikanenLiikennevirastosta. Pohjankartanon koulun korjaushankkeen ohjelma-allianssissa kaikki osapuolet valittiin yhdellä hankinnalla ja kehitysvaiheet seuraavat toisiaan. ”Tärkeintä on ollut kaikkien osaamisen hyödyntäminen ja oppiminen läpi koko projektin. Erityisen hankalaa on ollut poisoppiminen vanhasta, mutta hienosti olemme onnistuneet luomaan tavat aitoon yhteistyöhön ja luontevaan yhteydenpitoon, mikä on taannut kokonaisuuden toimivuuden”, Elina Timisjärvi iloitsi.

Integrointi sopii monenlaisiin projekteihin

Integrointi toimii myös olemassa olevan infran kunnossapitourakassa. ”Meitä eivät koske samanlaiset tekemistä ohjaavat määräykset ja ohjeet kuin rakentamista. Tekijöitä kannustetaan mittareilla”, kuvaili Knalli-allianssia esitellyt Eero Liehu Liikennevirastosta ja totesi, että iso ero rakentamiseen on se, ettei infran käytettävyyden varmistamisessa toimi aikataulumittari. Terveisiä Tesoman hyvinvointipalveluallianssista toi Tampereen kaupungin puolesta Antti Piirainen Vison Alliance Partnersilta. ”Terveys- ja sosiaalipalveluille asetettujen tavoitteiden mittaaminen on haastavaa, minkä vuoksi markkinavuoropuhelua tarvittiin paljon. Tulosperusteinen ja vahvaan kumppanuuteen perustuva hankinta on kiinnostanut ja palveluntuottajilta saatiin erinomaisia tarjouksia”, Piirainen kertoi.

Kokemukset jakoon ja työkalut käyttöön

IPT-hankkeen pohjalta on laadittu Tilaajan ohje, joka opastaa askel askeleelta eteenpäin. ”Onnistumisen näkökulmasta tilaaja on suurin mahdollisuus ja riski. Tilaajalla pitää olla valmiutta ja tahtoa uusien toimintamallien käyttöön, minkä jälkeen voidaan hyödyntää kaikkien osapuolten osaamista”, sanoi Jani Saarinen ohjeistuksen laatineelta Vison Alliance Partnersilta. Saarinen korosti, ettei hankkeen suuruus ole itsestään selvä valintakriteeri integroidulle projektitoteutukselle, vaan keskeistä on se, kuinka kompleksinen hanke on ja muuttuvatko suunnitelmat mahdollisesti matkan varrella.

Yhteistoimintaurakoiden sopimusmallit ovat myös valmistumassa kesän aikana. ”RT-kortti-työ on sujunut hyvässä allianssihengessä. Yhteistyössä olemme määritelleet käsitteistöä ja sitä, millainen hankintalain puitteissa toteutettava projektiallianssi on”, kertoi valmisteluryhmän puheenjohtaja Teppo Salmikivi.
Lopputyötään varten allianssikyselyn tehnyt Annika Brandtselvitti osapuolten tämänhetkistä kyvykkyyttä integroitujen toteutusmuotojen käyttöön sekä kokemuksia hankkeista. ”Allianssi toteutusmuotona on kokonaisuutena mennyt hienosti läpi, mutta yksityiskohdissa on vielä parantamisen varaa. Allianssiosaamista ja -johtamista pitää kehittää edelleen”, Brandt totesi. Lauri Merikallio summasi, että tilaajien pitää toimia kulttuurin muuttajina, jos eivät markkinat tuota tavoiteltua tulosta. Kysyntä muuttaa tarjontaa, ja fokusta pitää siirtää ihmisten johtamiseen. Jyrki Laurikainen RAKLIsta kiitti lopuksi IPT-hankkeen osallistujia upeasta itsensä likoon laittamisesta alan toimintatapojen muuttamiseksi ja onnitteli heitä hienoista saavutuksista.