PTT tutkii suomalaisten asunto-osuuskuntien toimintaa ja kehittämistarpeita
Olisiko asunto-osuuskunnasta kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuksi? Asunto-osuuskunnista on keskusteltu paljon julkisuudessa, ja osuuskunta-asumisen lainsäädännön valmistelu mainitaan uudessa hallitusohjelmassa. Millaisia suomalaiset asunto-osuuskuntamallit ovat, ja miten nykyiset lait soveltuvat niihin? Pellervon taloustutkimus PTT tutkii näitä parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa. Alustavassa kartoituksessa erilaisia asunto-osuuskuntien malleja on löydetty useita.
”Tutkimme, mitkä ovat olemassa olevat asunto-osuuskuntien toimintamallit, miten niitä pitäisi kehittää, ja miten lainsäädäntö soveltuu niiden tarpeisiin. Tämän pohjalta laaditaan asunto-osuuskunnan perustamista suunnitteleville tai siitä kiinnostuneille eräänlainen ohjekirja, joka sisältää mallisäännöt joka asunto-osuuskuntatyypille”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Raija Heimonen PTT:stä.
Tutkimuksen taustalla on tarve löytää uusia tapoja tarjota pysyvästi kohtuuhintaista asumista. Esimerkiksi PTT:n asumismenoselvitysten mukaan asuminen ja asuntojen hankinta Suomessa on käytettävissä oleviin tuloihin nähden kallista. Tämä on johtanut osaltaan muun muassa asumistukimenojen kasvuun.
Hanke valmistuu keväällä 2020, ja sen rahoittajina ovat ARA, Helsingin kaupunki, Järvenpään Mestariasunnot Oy, OP-Ryhmä, Osuuskunta Suomen asuntomessut, RAKLI, Tampereen kaupunki, Osuuskunta Tradeka ja Y-Säätiö. Rahoittajien mukaan on tärkeää edistää kohtuuhintaisia ja yhteisöllisiä malleja, jotka vastaavat tulevaisuuden asumistarpeisiin.
”Tänä päivänä Suomessa ei ole yhtä sovittua ja selkeää osuuskunta-asumisen mallia, mutta kysyntää sellaiselle on. Uskomme, että hankkeen kautta saamme selkeät käytännöt asunto-osuuskunta-asumiseen eri toimijoiden kesken asumisen koko elinkaarelle”, sanoo OP-Ryhmän asumisen rahoituksen ja palveluiden johtaja Kaisu Christie.
Asunto-osuuskuntien malleja tutkitaan
Tällä hetkellä PTT:n tutkijat tekevät haastatteluja toimivien ja suunnitteilla olevien asunto-osuuskuntien edustajien kanssa. Asunto-osuuskuntia on Suomessa arviolta joitakin kymmeniä, esimerkiksi Helsingin Käpylässä.
Suunnitteilla olevien osuuskuntien väkeä on tavattu Helsingin lisäksi Lohjalla, ja tulossa on haastatteluja ainakin Oulussa, Järvenpäässä ja Orimattilassa. Raija Heimosen mukaan haastateltaviksi etsitään myös toimintansa lopettaneiden osuuskuntien edustajia.
Alustavassa kartoituksessa on havaittu useita erilaisia käytössä olevia asunto-osuuskuntien malleja. ”Mitään kiveen hakattuja malleja on tässä vaiheessa kuitenkin ennenaikaista nimetä. Jo tutkimuksen alkuvaiheessa on nähtävissä, että asunto-osuuskuntien pilottihankkeita yhdistää oma-aloitteisten ja innovatiivisten ihmisten yhteistyö julkisen sektorin, yrittäjien ja voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin kanssa. Mutta käytännön tietoa tarvitaan enemmän siitä, mistä oikeastaan on kyse ja kuinka monimuotoinen osuuskunta-asumisen kenttä on”, Heimonen kertoo.
Hankkeessa verrataan Ruotsin, Norjan ja Itävallan asunto-osuuskuntaratkaisuja suomalaisiin asunto-osuuskuntamalleihin. Heimonen kuitenkin muistuttaa, että joka maan asuntomarkkinat ja -politiikka ovat oma kokonaisuutensa, mikä on otettava huomioon mallien tarkastelussa.
Lisätietoja:
Raija Heimonen, PTT, 040 164 8067, raija.heimonen@ptt.fi
Seppo Leminen, PTT, 040 507 1315, seppo.leminen@ptt.fi