Rakennuttajapäivät 2016: Allianssitoteutus toimii

Allianssihankkeita on Suomessa tehty muutaman vuoden ajan ja nyt niiden onnistumista on ensimmäistä kertaa tutkittu. Pertti Lahdenperä VTT:ltä kertoi, miten alan toimijat ovat allianssimallin käytön kokeneet. Päällimmäisenä mukana olleille on jäänyt mieleen aidosti yhteinen organisaatio ja tunne samassa veneessä olemisesta. Tutkimuksen mukaan allianssimalli myös edistää selvästi innovaatioita.

Tampereen rantatunnelin allianssissa mukana olleiden näkemyksiä hankkeesta verrattiin vastaavaan projektiin projektinjohtomallilla, kokonais-/toteutusurakkana tai ST/SR-urakkana toteutettuna. ”Innovaatiopotentiaali oli allianssissa kaksinkertainen muihin verrattuna. Merkitsevää on se, kuinka varhaisessa vaiheessa innovaatioita päästään kehittämään ja tästä syntyy jo hankeen alkaessa tiimiytyneen yhteisorganisaation etu”, kertoi Pertti Lahdenperä.

Yhteen hiileen puhaltamista

Tutkimuksen osallistujat nostivat allianssin merkittävimpinä hyötyinä esiin kustannustehokkuuden ja aikatauluhallinnan. Onnistuneimmissa hankkeissa nämä molemmat ovat jopa alittuneet suunnitellusta. ”Osaajien valinta on allianssissa kriittistä ja heidän ryhmäytymisensä ehdoton vahvuus. Muita avainsanoja ovat vuorovaikutus, ymmärrys, luottamus ja tehokkuus”, Lahdenperä luetteli. Alliansseissa ilmapiiri on avoin ja kaikilla mukana olijoilla on yhteinen käsitys hankkeesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Parhaiten toteutusmalli soveltuu haastaviin hankkeisiin, joihin liittyy epävarmuustekijöitä. Tällöin laajan asiantuntijajoukon osaamisesta saadaan eniten irti.

Osaaminen hyödyksi

Senaatti-kiinteistöissä yhteisvastuutotutuksesta kiinnostuttiin, kun ensiaskelia sen kanssa otettiin Helsingin Musiikkitalo -hankkeessa. ”Aloimme hakea vaikutteita Australiassa käytetystä mallista ja keskustelimme paljon suomalaisen pioneerin, Helsingin yliopiston Teppo Salmikiven kanssa. Meidän kärkiallianssihankkeemme alkavat päivän pituisella työpajalla, josta olemme saaneet paljon kiitosta”, Jonni Laitto kertoi.

Senaatin alliansseissa osapuolet vastaavat yhteisten tavoitekustannusten toteutumisesta. Palveluntuottajan ansaintalogiikka perustuu onnistumisesta maksettaviin lisäpalkkioihin. Sanktioita niissä ei tunneta. Toteuttaja valitaan neuvottelumenettelyllä ja hän tulee mukaan joko hankesuunnitteluvaiheessa tai viimeistän yleissuunnitelmien valmistuttua. ”Allianssityöskentely ja osaajien tiimiyttäminen vaativat tilaajalta hyvää valmistautumista. Se kuitenkin kannattaa, koska näissä hankkeissa kohtaamisia on huomauttavan paljon ja ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä todella toimii”, Laitto kuvaili kokemuksiaan.

Suomi etujoukoissa

Sopiminen on alliansseissa erilaista kuin pidempään käytetyissä toteutusmuodoissa. ”Integroitujen projektitoteutusten sopimuksiin ei kirjata yksityiskohtaisesti sitä, mitä ollaan tekemässä. Kyseessä on relationaalinen sopimus, jossa kuvataan sitä, miten yhdessä toimitaan”, Vison Partnersin Jani Saarinen kertoi. Rakennustiedossa on käynnissä työ sopimusmallin standardisoimiseksi ja RT-kortti ilmestyy kesällä.

”Tilaajalta integroitujen toteutusmuotojen käyttäminen on strateginen valinta. Malleista ei saa hyötyä irti, ellei tarvittavaa osaamista ja resursseja ole”, Saarinen muistutti. Tiedon hyvä kulku ja yhteinen tavoite ovat tärkeitä syitä siihen, miksi integrointi kannattaa. ”Parhaiten hyödyt saa irti isommassa hankkeessa, mutta toteutustapaa voi hyvin harjoitella pienemmässäkin hankkeessa. Alkuvaihe voi tuntua työläältä, mutta loppua kohti edut ovat kiistattomat”, Jani Saarinen kannusti. Suomi on tällä hetkellä suhteellisesti laskettuna maailman aktiivisin allianssien käyttäjä. ”On hienoa, että meillä julkiset rakennuttajat ovat lähteneet johtamaan kulttuurin muutosta ja näyttävät tietä muillekin”, Saarinen kiitti.