Rakennuttajapäivät 2017: Ajankohtaista tietoa ja uusia työkaluja rakennuttajille

Rakennuttajapäivät tarjosivat osallistujille kattavan tietopaketin moderneista työkaluista, toimintamalleista ja lainsäädäntöuudistuksista. Hankkeiden johtaminen kehittyy uusien sopimus- ja hankintamallien sekä teknisten apuvälineiden avulla ja yhteistyön tiivistymisen myötä.

RAKLIn ajankohtaisia asioita esitteli syyskuussa teknisenä johtajana aloittanut Mikko Somersalmi. Hän lupasi uusien ja päivitettyjen RT-korttien tarjoavan tukea yhteisvastuullisten urakkamuotojen käyttämiseen. Oppia integroiduista projektistoteutuksista saa IPT-hankkeen tulosseminaarista tai lähtemällä mukaan IPT²-hankkeeseen. ”Lainsäädäntörintamalla ajankohtaista ovat maankäyttö- ja rakennuslain asetusten muutokset ja lähes nollaenergiarakentamisen säädökset”, Mikko Somersalmi kertoi ja ennusti, että energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen myötä tarvitaan lisää taloteknisten järjestelmien konseptointia.

Oikeuden tulkinta valvojan vastuusta ankara

Yksi eniten keskustelua herättäneistä puheenvuoroista Rakennuttajapäivillä oli Markku Saarikosken esitys oikeustapauksesta, jossa valvojan vastuuta tulkittiin erittäin tiukasti, ja korvausvelvollisuus kaatui yksin valvojalle epäonnistuneen työn tehneen urakoitsijan ajauduttua konkurssiin. Tapauksessa Hovioikeus otti huomattavasti jyrkemmän kannan kuin Helsingin käräjäoikeus omassa päätöksessään. ”Hovioikeus päätyi siihen, että valvoja laiminlöi urakkasuorituksen valvonnan, eikä tilaajan myötävaikutusta puutteisiin ollut, vaan valvojalla oli tiedonantovelvollisuus ongelmista ja puutteista”, Saarikoski kertoi. Seminaariyleisö toivoi, että Korkein oikeus ottaisi jutun käsittelyyn, ja sitä kautta saataisiin selvyys vastuita koskevasta oikeuskäytännöstä.

Uusi hankintalaki lisää joustoa

Vuoden alussa voimaan tulleen hankintalain tarjoamista mahdollisuuksista kertoi Mika Pohjonen Hannes & Snellmanilta. ”Jatkossa hankintayksikkö saa valita menettelyn itse, kun ollaan EU:n kansallisten hankintojen alarajan alapuolella, mikä lisää merkittävästi joustoa. Menettelytapa pitää kuitenkin kertoa selkeästi etukäteen”, Pohjonen muistutti. Hän suositteli rakennuttajille neuvottelumenettelyn käyttöä. ”On hyvä, jos ihmiset keskustelevat suoraan, eivätkä vain paperit. Neuvotteleminen on mahdollista, kun hankinnan kohde ei ole käyttövalmis tavara tai palvelu. Pakollisista vähimmäisvaatimuksista eikä tarjousten vertailuperusteita saa kuitenkaan muuttaa tai niistä neuvotella prosessin aikana”, Mika Pohjonen painotti.

Uutena menettelynä lakiin on tuotu innovaatiokumppanuus, joka mahdollistaa uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisen yhdessä. Hankintaa ei tarvitse enää kilpailuttaa, jos se tilataan suoraan kehityskumppanilta. Hankintalaki mahdollistaa nyt myös nopeutetun menettelyn, jos hankintayksikkö pystyy asianmukaisesti perustelemaan laissa säädettyjen määräaikojen noudattamisen olevan mahdotonta.

Projektien johtaminen kehittyy

Teppo Salmikivi Helsingin yliopistolta kertoi yhteistoimintaurakoiden sopimuslomaketyöstä. ”Työryhmä kuvaa suomalaiset yhteiset käsitteet, allianssimallin toteutusmuotona ja laatia vakioidut sopimusohjeet”, Salmikivi luetteli. Ensin tehdään ohjeet puhtaalle allianssille ja sen jälkeen kartoitetaan tarvetta tehdä malleja muihin yhteistoimintaurakoihin. ”Tavoitteena on selkeyttää sopimuskokonaisuutta ja määritellä allianssisopimuksen pääperiaatteet ja laatia sopimusmallin täyttöohje”, Teppo Salmikivi linjasi. Kevään aikana luonnos ohjekorteista tulee lausunnolle ja ohjekorttisarja valmistuu kesällä.

Lean-filofiasta kertoi Antti Piirainen Vison Alliance Partnersista. ”Pääasia tässä ajattelutavan muutoksessa on arvon tuottaminen asiakkaalle. Kaikki muu on hukkaa ja siitä pitää päästä eroon”, Piirainen kuvaili. Leanissa keskitytään toiminnan virtaamiseen ja fokusoidaan prosesseja. ”Rakentamisessa voidaan nähdä aivan samanlainen vallankumous kuin valmistavassa teollisuudessa on jo nähty. Usein sanotaan, että kohde on uniikki, mutta prosessit eivät sitä kuitenkaan ole”, Antti Piirainen korosti. Keskeisin onnistumisen edellytys on ihmisten motivointi, inspirointi ja kuuntelu arvoketjun joka kohdassa. Ilman johtamisen muutosta prosessit eivät kehity, ja tuottavuus parane. ”Kirkkovenekään ei kulje sulavasti, jos jokainen ei hoida omaa tehtäväänsä oikeaan aikaan ja tahdistetusti”, Piirainen vertasi.

Teknologia helpottaa arkea työmailla

Redin työmaalla uutta teknologiaa hyödynnetään laajasti. ”Uusia välineitä käytetään esimerkiksi työmaan aluesuunnitelmissa, työturvallisuusmittauksessa, kuvaamisessa ja taltioimisessa, työmaatarkastuksissa, logistiikassa, koneohjauksessa ja verkostorekisterissä”, luetteli Juhani Katko SRV Rakennuksesta. Redissä on myös pidetty oma Hackathon, jonka tuloksena kehittyy monia kiinnostavia sovelluksia. ”Mielestäni yksi keskeisimpiä etuja on se, että virtuaalisesti voidaan kokeilla ja analysoida etukäteen, miten asiat etenevät työmaalla sujuvimmin. Tämä vaatii uusia taitoja, mikä edellyttää muutoksia ajattelumaailmaan ja koulutukseen”, sanoi Juhani Katko.

Ison omenan laajennustyömaalla on hyödynnetty tietomallintamista. Kokemuksista kertoivat Skanskan Juha-Matti Kujanpää ja Cityconin Simo Karjalainen. Visualisoinnilla ja rajapintojen tarkastelulla on saavutettu merkittäviä hyötyjä kohteessa, joka on käytössä koko rakentamisen ajan. ”Rakentamisessa yhteensovittaminen ja päätöksenteko helpottuvat mallintamisen myötä. On kuitenkin haaskausta, jos malleja ei integroida entistä paremmin myös käyttöön ja ylläpitoon”, Karjalainen haastoi.