Raklin suhdannekatsaus: Rakentaminen kääntyy kasvuun vuonna 2025

Vaikeiden vuosien jälkeen talousnäkymien kohentuminen sekä keveämmät rahoitusolot tukevat rakentamisen toipumista. Tänä vuonna rakentamisen ennustetaan kääntyvän kokonaisuudessaan noin 4 prosentin kasvuun. Myös kaikille rakentamisen sektoreille povataan kasvua kuluvalle vuodelle. Asunnoissa kysyntä lisääntyy, mutta tarjontapuolen toipuminen takkuaa. Rakennuttajat uskovat omien rakennusinvestointiensa kasvavan noin 20 prosenttia tulevina kuukausina.

Suhdannevetoiselle rakennusalalle Suomen talousnäkymien kohentuminen tuo vetoapua. Kuitenkin suhdannenäkymiin liittyy epävarmuustekijöitä ja tummia pilviä taivaalle tuovat esimerkiksi maailmankaupan jännitteet. Trumpin hallinnon poliittisten muutosten mittakaava on vielä epäselvä, mutta kauppapolitiikan kiristyminen ja tullimaksujen korottamisen vaikutukset näkyisivät Suomessa saakka.

”Suomessa suhdannetilanne alkaa parantua ja talouskasvu kääntyy positiiviseksi. Talouskasvu kääntyy kuitenkin vain hienoiseen nousuun vuonna 2025 ja esimerkiksi kauppapoliittiset ja geopoliittiset tekijät saattavat pyyhkiä pois osan Suomen kasvusta. Rakentaminen tarvitsee talouden vetoapua, jotta päästään positiivisen kasvun puolelle. Kuitenkin kaikille rakentamisen sektoreille odotetaan kasvua”, sanoo Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.

Rakentamisen pohja alkaa olla takanapäin

Rakentamisen liikevaihdon pohja alkaa vihdoin olla takanapäin ja rakentamisen luottamusindikaattori on hitaasti piristynyt viime vuoden puolivälistä eteenpäin. Rakentamisen ennustetaan kääntyvän kokonaisuudessaan noin 4 prosentin kasvuun tänä vuonna ja kasvu kiihtyy noin 7 prosenttiin vuonna 2026. Myös kaikille rakentamisen sektoreille ennustetaan kasvua kuluvalle vuodelle. Talousnäkymien kohentuminen ja keveämmät rahoitusolot tukevat rakentamisen toipumista vaikeiden vuosien jälkeen, mutta epävarmuustekijöitä on edelleen ilmassa.

Asuinrakentaminen nousee hitaasti syvästä kuopastaan

Asuntojen kysyntänäkymät ovat positiiviset, mutta tarjonnan toipuminen takkuaa. Nostetta asuntomarkkinaan tuovat matalampi korkotaso ja kuluttajien tilanteen kohentuminen. Toisaalta työllisyystilanne heikkenee kuluvana vuonna ja kuluttajien luottamus on pysynyt vaisuna.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen ja toimitilojen ylitarjonta on suurempaa, mikä näkyy pääkaupunkiseudun rakentamisen muuta maata heikompana kehityksenä. Asuntorakentamisen ennustetaan kääntyvän hienoiseen kasvuun kuluvana vuonna. Mahdollinen käänne olisi tapahtumassa vuoden 2025 jälkipuoliskolla.

Toimitilarakentaminen on kannatellut vaikeuksissa olevaa rakennusalaa asuinrakentamisen alamäen yli. Toimistojen ja teollisuuskiinteistöjen myönnetyissä rakennusluvissa on positiivinen trendi viime vuoden alusta eteenpäin. Tänä vuonna toimitilarakentamisen määrä kasvaa noin 8 prosenttia.

Rakennuttajat viime vuotta optimistisempia

Raklin alkuvuodesta toteuttaman rakennuttamisen barometrin mukaan vastaajat uskovat omien rakennusinvestointiensa kasvavan noin 20 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna viime vuoden syksyyn. Barometrin vastaajat suunnittelevat noin 2,5 miljardin euron investointeja tulevalle vuodelle, joista lähes 600 miljoonaa kohdistuisi asuntoihin. Uudisrakentamisen investoinnit painottuvat asuntoihin, yhteiskuntakiinteistöihin ja liiketiloihin. Korjausrakentamisen puolella painopiste on yhteiskuntakiinteistöissä ja asunnoissa.

Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RPT Byggfakta Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot, Newsecin aineistot sekä yleiset talousennusteet. Raklin Rakennuttamisen barometri toteutettiin jäsenistölle lähetettynä sähköisenä kyselynä tammi-helmikuussa 2025. Kyselyyn osallistui 32 rakennuttajaa. Kyselyaineisto on maantieteellisesti kattava, sillä vastaajajoukon rakennuttajat toimivat kaikissa Suomen maakunnissa. Suurin osa vastaajajoukon rakennuttajista edustaa yksityisen sektorin sijoittajia, julkisia toimijoita, kuntia/kaupunkeja sekä yksityisen sektorin käyttäjäomistajia.