Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkikehityshankkeet, liikennejärjestelmät, infran hallinta ja kehittäminen, Keski-Suomen aluetoimikunta
Kaupunkikeskustojen elinvoimaluku on ollut viime vuosina laskussa ja median välittämä mielikuva on, että ydinkeskustat hiljentyvät ja näivettyvät. Todellisuudessa keskustoja kehitetään jatkuvasti ja alueen vahvuus voi löytyä esimerkiksi tapahtumista tai vireästä elinkeinoelämästä. Raklin tammikuussa käynnistämä Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikka kokoaa ratkaisuja ja toimenpiteitä kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn ja elinvoiman kasvattamiseksi. Klinikkaan osallistuu lähes ennätysmäärä asiantuntijoita 12 kaupungista, keskustojen kehittämisyhdistyksistä sekä kiinteistösijoitus- ja rakennusyrityksistä.
Kaupunkien ydinkeskustat ovat tällä hetkellä isojen ilmiöiden, kuten pandemian ja kaupan alan murroksen vauhdittamassa muutosvaiheessa. Nykyisen investointiympäristön epävakaus sekä kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset korostavat keskustojen uudistumiskyvyn tarvetta.
Urbanisaation jälkijunassa matkaavassa Suomessa kiinnostus ydinkeskustoja kohtaan on toisaalta kasvussa, ja entistä useammat haluavat asua keskustassa. Samalla kulttuuri-, tapahtuma- ja ravintolatoiminta on vilkastunut, mikä on ylläpitänyt keskustojen elinvoimaa.
”Helposti ajatellaan, etteivät kaupungit ole olleet erityisen aktiivisia kaavoittamaan keskustojaan ja kehittämään niiden maankäyttöä. Ensimmäisessä klinikkatapaamisessa tämä käsitys osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä kaupungit ovat 2000-luvulla kaavoittaneet keskustojaan itse asiassa aika paljon”, Raklin yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja Kimmo Kurunmäki huomauttaa.
Elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää keskustojen elinympäristön aktiivista kehittämistä ja investointien mahdollistamista. Vaikka viime vuosien yleinen trendi on ollut se, että keskustoihin hakeudutaan, suomalaisten kaupunkien ydinkeskustojen asukasmäärä on kansainvälisesti vertailtuna matala.
”Mitä vähemmän asukkaita keskustassa on, sitä haavoittuvampi se on markkinoiden ja kaupan muutoksille. Täydennys- ja lisärakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää ja tyhjillään olevia tiloja voitaisiin muuttaa asunnoiksi käyttötarkoitusmuutosten kautta. Tämä vaatii aktiivista kaavoitusta ja joustavia lupaprosesseja”, Kurunmäki toteaa.
Keskustat houkuttelevat ihmisiä moninaisuudellaan ja keskitetyllä palveluverkollaan, minkä vuoksi tarjolla tulisi olla sekä maksullisia että maksuttomia palveluja. Kestävän kaupungin periaatteisiin kuuluu, että keskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla.
”Etenkin isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulisi olla runko, joka luo saavutettavuuden. Myös kävelyllä on merkittävä rooli keskustoissa, minkä vuoksi liikkumisen ympäristöt tulisi olla miellyttäviä ja houkuttelevia. Keskustat ovat tärkeitä tapahtumaympäristöjä ja niiltä haetaan entistä enemmän elämyksellisyyttä. Kehittämisen paikkoja ovat esimerkiksi katutilat, kortteleiden sisäpihat ja pysäköintialueet”, Kurunmäki kuvailee.
Kurunmäen mukaan kaupungeilla on intoa kehittää keskustojaan, ja onnistuneista kehityshankkeista on mainioita esimerkkejä ympäri Suomen.
”Esimerkiksi Tampereella on toteutettu merkittäviä ja kiinnostavia hankkeita toisensa perään, mikä on luonut itseään ruokkivan positiivisen kierteen. Helsingissä tehdään puolestaan hyvää työtä alueellisissa keskuksissa. Malmilla on toteutettu hyviä kiinteistökehityshankkeita ja Myllypuroon satsatut rakentamishankkeet, kuten ammattikorkeakoulu, ovat onnistuneet synnyttämään muutakin toimintaa siihen rinnalle”, Kurunmäki kertoo.
”Pääkaupunkiseudulla tietyntyyppinen kehittämisen tulppa on puolestaan avautunut Vantaalla, jossa Tikkurilla on kehittynyt kovaa vauhtia. Tämä on vaatinut aktiivista maankäytön suunnittelua ja kaupungin kykyä vastata omilla prosesseillaan siihen”, Kurunmäki jatkaa.
Kurunmäen mukaan myös pienemmillä kaupungeilla on mahdollisuuksia ylläpitää elinvoimaansa. Monet pienemmistä kaupungeista ovat oman alueensa keskuksia, jotka vetävät toimintoja ja kiinteistösijoituksia puoleensa.
”Kaupunkien tulisi löytää oma vahvuutensa, joka pitää kaupungin tunnettavuutta yllä. Vahvuus voi olla esimerkiksi tapahtumat, yksittäiset käyntikohteet tai vireä elinkeinoelämä. Ydinkeskustojen on löydettävä vahvuutensa jostain muusta kuin siitä, johtavatko valtaväylät kaupan eteen vai ei”.
Raklin klinikoissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikoiden tavoitteena on törmäyttää näkökulmia sekä nostaa esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, johon kutsutaan mukaan klinikan aiheen tiimoilta keskeisimmät tahot. Työpajoissa osallistujat pohtivat, kehittävät ja luovat yhdessä parhaita ratkaisumalleja.
Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikkaan osallistuvat Jyväskylän kaupunki, Keravan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki, Porvoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, A. Ahlström Kiinteistöt, Avara, Citycon, Keva, NCC, Senaatti-kiinteistöt, S-Pankki Rahastoyhtiö, Trevian Asset Management sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Useasta kaupungista on mukana myös paikallinen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys.
Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikka
