RAKLIn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin maaliskuun alussa OP Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Markku Mäkiaho. Mittavan kiinteistöalan kokemuksen omaava diplomi-insinööri on luotsannut OP Kiinteistösijoitusta 15 vuoden ajan.
RAKLIn toiminnasta Mäkiaholla on kokemusta jo vuodesta 1996 lähtien. Odotukset juuri alkaneelle kaksivuotiskaudelle ovat positiiviset ja Mäkiaho kehuukin RAKLIn kehittyneen merkittävästi vuosien aikana. Tuleville vuosillekin riittää tavoitetta.
”Päämääränä on edelleen se, että RAKLI on terävä, vaikuttava ja noteerattu kiinteistö- ja rakentamisalan toimija. Näihin asioihin haluan panostaa myös tulevien kahden vuoden aikana. Samalla näen RAKLIn roolin keskinäisen vuoropuhelun mahdollistajana tarpeellisena”, toteaa Mäkiaho.
Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteiskunnallista merkittävyyttä ei voi kiistää, sillä ala on iso työllistäjä ja mittavan kansallisvarallisuuden vartija. Vaikka ala toisinaan nähdään hitaasti kehittyvänä, niin Mäkiahon mukaan tämä ei ole koko totuus.
”Meidät koetaan ehkä konservatiivisena kehittyjänä, ja ulospäin ei aina näy se muutosvauhti ja draivi, mikä meillä on. Toki vallitseva ajanjakso on kiihdyttänyt asioita ja osoittanut, että alalta löytyy kyvykkyyttä ja nopeutta reagoida asioihin”, toteaa Mäkiaho.
Ei vain jatkuvaa kasvua vaan kestävää kasvua
Mäkiaho haluaa erityisesti puhua vastuullisuuden puolesta, joka näkyy alankin toimissa yhä enemmän. ”Toivoisin, että se integroituisi osaksi meidän kaikkien työtä, ja olisi luonnollinen osa esimerkiksi päätöksentekoamme”, sanoo Mäkiaho.
Hänen mukaansa on löydettävä uusia toimintamalleja, jotka huomioivat vastuullisuuden sen koko laajuudessa. ”Olemme yhteiskuntana monen haasteen edessä ja jatkossa vähemmillä resursseilla pitää tehdä enemmän. Emme voi puhua vain jatkuvasta kasvusta vaan kestävästä kasvusta”, korostaa Mäkiaho.
Esimerkiksi Mäkiahon luotsaama OP Kiinteistösijoitus on systemaattisesti edistänyt sijoitustoiminnassaan vastuullisuustavoitteita jo usean vuoden ajan ja rakentanut tiekartan, joka ohjaa energiankäytön hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
Mäkiaholle toinen läheinen teema on kohtuuhintainen asuminen. ”Sen avulla luodaan hyvän elämän edellytyksiä. Asumiseen kietoutuu monia asioita niin maanhankinnasta, kaavoituksesta, rakentamisesta kuin koko elinkaarenaikaisesta käytöstä. On aidosti pohdittava, miten asumisen kustannukset saadaan kestävälle tasolle. Jatkossa on usein myös niukemmilla resursseilla saavutettava sama tai jopa parempi lopputulos kuin aiemmin”, toteaa Mäkiaho.
Mäkiaho on huomannut pohtineensa viime vuoden aikana yhä enemmän sitä, millaisen yhteiskunnan ja perinnön olemme jättämässä tuleville sukupolville.
”Muutosvoimat, jotka olivat jo olemassa ennen pandemiaa, jäävät varmasti elämään, kuten kaupan ja toimistojen murros. Toki vaikutuksia on asumiseenkin, mutta osa nyt otsikoihin nostetuista ilmiöistä jää marginaalisiksi. Terveyteen ja turvallisuuteen panostetaan varmasti enemmän, jotta ollaan valmiimpia pandemian kaltaisiin haasteisiin. Sitä toivon, että osaisimme ajatella asioita jatkuvuuden eikä lyhytnäköisyyden näkökulmasta”, lopettaa Mäkiaho.
