Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset, kustannukset ja verotus, toimialan juridiikka, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Suurten kaupunkien vahva asuntokysyntä tukee edelleen vuokra-asuntojen rakentamista ja vuokrien nousua. Vuokra-asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden kasvuodotukset ovat kuitenkin nyt monilta osin heikentyneet viime syksyyn verrattuna. Vuokrien nousun uskotaan jatkuvan etenkin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, joskin osin loivempana kuin muutamana viime vuonna.
Vuokra-asuntomarkkinoiden ammattilaisten näkemyksiä kartoitettiin nyt jo 23. kertaa toteutetussa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa. Kysely tehtiin maaliskuussa, joten koronapandemia voi näkyä tuloksissa, vaikka sen etenemistä ja vaikutuksia on tuolloin vielä ollut vaikea arvioida.
“Barometri toteutettiin poikkeuksellisessa ajankohdassa. Erityisesti barometrin avovastauksissa oli havaittavissa huoli ja epätietoisuus koronan vaikutuksista talouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tilanteen edetessä on selvää, että asuntomarkkinatkaan eivät säästy koronakriisin seurauksilta. Koska työllisyyttä tukeva asuntorakentaminen edistää talouden elpymistä, on tarpeen pohtia sen rahoituksen turvaavia elvytystoimenpiteitä. Korjausrakentamisella on todella iso merkitys asuntomarkkinassa ja korjaamiseen on tässä tilanteessa hallitusohjelman mukaisesti järkevää kohdistaa vähähiilisyystavoitteita tukevia elvytystoimia”, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.
Enemmistö Vuokra-asuntobarometrin vastaajista uskoo kaikkien ammattimaisten vuokra-asunto-omistajaryhmien jatkavan asuntosijoitustensa määrän kasvattamista lähitulevaisuudessa. Merkittävään kasvuun uskovia vastaajia on nyt kuitenkin hieman vähemmän kuin viime syksyn kyselyssä. Etenkin instituutiosijoittajien kiinnostuksen uskotaan jatkuvan vahvana, ja yli kaksi kolmasosaa vastaajista ennakoi instituutiosijoittajien vuokra-asunto-omistusten kasvavan tulevan vuoden aikana. Myös kansainvälisten sijoittajien uskotaan edelleen kasvattavan sijoituksiaan Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla joskin ulkomaisten toimijoiden omistusten kasvuun uskovien vastaajien osuus on pudonnut viime syksyn yli 80 prosentista nyt alle 60 prosenttiin. Yksityisten sijoittajien vuokra-asuntosijoitusten kasvuun uskovien vastaajien osuus oli nyt pudonnut reiluun kolmannekseen, ja vastaavasti yli neljännes vastaajista arvioi kotitalouksien jopa vähentävän asuntosijoituksiaan lähitulevaisuudessa.
Lähes 80 prosenttia barometrivastaajista uskoo Helsingin pienten asuntojen vuokrien jatkavan nousuaan tulevan vuoden aikana. Espoossa pienten asuntojen vuokrien nousua ennakoi 72 ja Vantaalla 67 prosenttia vastaajista. Helsingissä ja Espoossa vuokrien laskuun uskovia vastaajia on alle viisi prosenttia, mutta Vantaalla pientenkin asuntojen vuokrien laskuun uskovien osuus on nyt peräti 12 prosenttia. Yli 60 prosenttia vastaajista uskoo myös Tampereen ja Turun pienten asuntojen vuokrien nousun jatkuvan edelleen. Molemmissa kaupungeissa osuus on kuitenkin pienentynyt viime syksystä, jolloin vuokrien nousuun uskoi yli 80 prosenttia vastaajista.
Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun ulkopuolella kaikkien suurten kaupunkien vuokraodotusten saldoluvut olivat nyt matalampia kuin kertaakaan 2010-luvulla. Kuopiossa pienten asuntojen vuokrien nousuun uskoi nyt reilu kolmannes vastaajista, mutta toisaalta 20 prosenttia vastaajista näkee vuokrissa ennemmin lasku- kuin nousupaineita. Oulussa vuokrien nousuun ja laskuun uskoo lähes yhtä suuri osuus vastaajista, mutta saldoluku pysyi edelleen niukasti positiivisena. Jyväskylässä ja etenkin Lahdessa pienten asuntojen vuokrien kehitysodotusten saldoluku putosi nyt selkeästi negatiiviseksi, eli suurempi osuus vastaajista odottaa vuokrien ennemmin laskevan kuin nousevan.
Pääkaupunkiseudun kaikissa kaupungeissa suurten asuntojen vuokrien nousuun uskoi nyt suurempi osuus vastaajista kuin viime syksyn kyselyssä. Helsingissä suurten asuntojen vuokrien nousua ennakoi nyt 56, Espoossa 42 ja Vantaalla 45 prosenttia vastaajista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurten asuntojen vuokraodotukset olivat nyt puolestaan kautta linjan negatiivisempia kuin viime syksynä. Tampereella ja Turussa vuokraodotusten saldoluku oli nollan tuntumassa, ja Oulussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Jyväskylässä vuokrien laskua ennakoi selkeästi suurempi osuus vastaajista kuin nousua. Tässäkin suhteessa vastaukset olivat negatiivisimpia Lahdessa, jossa 65 prosenttia vastaajista ennakoi suurten asuntojen vuokrien laskevan tulevan vuoden aikana.
Asuntorakentamisen huippuvolyymien taittumisen ja taloustilanteen käänteen odotetaan tuovan helpotusta pitkään nousseisiin rakentamisen kustannuksiin. Asuntorakentamisen kokonaiskustannusten nousuun uskoi nyt vain hieman useampi vastaaja kuin niiden laskuun. Yli puolet vastaajista ennakoi kuitenkin rakentamisen työvoimakustannusten jatkavan nousuaan, ja myös rahoituskustannusten ja tonttien hintojen nousuun uskoi suurempi osuus vastaajista kuin niiden laskuun. Tonttien saatavuus ja hinta sekä tiukat rakentamismääräykset nähdään edelleen pahimmiksi asuntorakentamisen pullonkauloiksi, vaikkakin tilanteen katsottiin molemmissa kysymyksissä nyt hieman helpottuneen viime syksystä. Toisaalta rahoituksen saatavuuden arvioitiin heikentyneen merkittävästi viime syksystä: 45 prosenttia vastaajista arvioi rahoituksen saatavuuden vaikeuttavan asuntorakentamista tulevan vuoden aikana.
Lisätietoja:
Aija Tasa, 050 327 2077, johtaja, RAKLI, asuminen
Hanna Kaleva, 040 555 5269, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
Kooste RAKLIn Vuokra-asuntobarometrin tuloksista
RAKLIn Vuokra-asuntobarometri kartoittaa asuntomarkkinoiden asiantuntijoiden näkemyksiä vuokra-asuntojen rakentamisen, asuntosijoittamisen sekä vuokratasojen kehitysnäkymistä. Maaliskuun loppupuolella toteutettuun barometriin vastasi tällä kertaa 57 asuntomarkkinoiden asiantuntijaa. Vastaajien edustamat organisaatiot omistavat yhteensä noin 240 000 vuokra-asuntoa.