Tampereen kaupunki kasvun mahdollistajana

Tampere kehittyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia ja kasvuhankkeiden määrä on Suomenkin mittakaavassa merkittävä. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Kaupungilla on myös oma viiden tähden kehittämisohjelma keskustalle, joka sisältää muun muassa ratikan ja Kansi ja Areena -hankkeen.

Pirkanmaan aluetoimikunnan seminaarissa, joka järjestettiin Real Estate Expon yhteydessä 23.5., Tampereen näkymiä luodattiin kasvuhankkeiden, markkinatilanteen sekä rakentamisen tilanteen osalta. Seminaarin pääpuhujana toimineen Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisenmukaan kehittämistyössä vallitsee vahva konseptiajattelu ja toimenpidekokonaisuudet on mietitty hyvin tarkkaan. ”Kaupungin roolin näen ensisijaisesti mahdollistajana. Meidän on luotava kiinnostava toimintaympäristö yrityksille, jotta ne haluavat investoida tänne”, kertoi Nurminen puheenvuorossaan.

Sama mahdollistajan rooli kaupungilla on myös Smart Tampere -kehitysohjelmassa, jonka tavoitteena on tuottaa arkea helpottavia digitaalisia palveluita eri osapuolten yhteistyöllä. ”Tässäkin kaupunki toimii alustana ja hakee aktiivisesti kumppanuuksia, jotta synnytetään älykästä ja kestävää kaupunkia”, Nurminen korosti.

Kommenttipuheenvuoroissa, joita pitivät SATOn Miikka Karjaluoto, Spondan Ari-Pekka Lehtonen ja Varman Kai Niinimäki, kiiteltiin erityisesti Tampereen kehitysmyönteistä otetta. Karjaluodolla oli myös toive niin kaupungin suuntaan kuin alan toimijoille. ”Meillä pitää olla uskallusta testata rohkeasti asumisen uusia konsepteja ja malleja, jotta ne vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin kestävästi”, kannusti Karjaluoto.

Talouden vahva imu näkyy niin kiinteistömarkkinoilla kuin rakentamisessa

Tampereen alueen markkinatilannetta valotti KTI:n Mikko Soutamo, jonka mukaan piristynyt taloustilanne näkyy myös Tampereella. Vuonna 2017 KTI tilastoi Tampereen seudulla ennätyksellisen 850 miljoonan euron kauppavolyymin, joka kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna. Lisäksi liike- ja asuinrakentaminen on ollut Tampereen seudulla vilkasta viime vuosina, ja vuonna 2017 kaupunkiin valmistui yli 3000 uutta asuntoa. ”Laskua on kuitenkin ollut Tampereen toimistojen ja liiketilojen käyttöasteissa viime vuosien aikana ja etenkin ydinkeskustassa odotetaan liiketilavuokrien laskevan”, totesi Soutamo.

Rakennusteollisuuden pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan Suomessa talouden näkymät ovat hyvät ja rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna vielä kahden prosentin vauhtia. ”Mielenkiintoista on nähdä kuinka suhdanteista riippumattomat megatrendit, kuten kaupungistuminen vaikuttavat tulevina vuosina”, totesi Pakarinen.

Korjausrakentamisessa kasvuvauhti pysyy vielä tasaisena, sillä muun muassa vanheneva asuntokanta, kaupungistuminen, korjausvelka ja teknologia ylläpitävät korjaustarvetta. Infrarakentamisen puolella valtion määrärahoja on viimeisten vuosien aikana kohdennettu perusväylänpitoon, ja ensi vuoden osalta tilanne näyttää vaikealta ilman lisäpäätöksiä. Pakarisen mukaan asuntorakentamisessa tahti on vielä kaukana 70- ja 80 lukujen tuotantomääristä, mutta lähihistoriaan nähden ollaan hyvällä tasolla. Uudisasunnoissa tarjonta kasvaa 10 000 asunnolla juhannukseen 2019 mennessä.

RAKLI valmistautuu jo ensi vuoden vaaleihin

Seminaarin päätöspuheenvuoron piti RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, joka kertoi seminaariväelle järjestön ajankohtaiset kuulumiset. Tällä hetkellä RAKLIssa laaditaan hallitusohjelmatavoitteita valmistautuen ensi vuonna pidettäviin eduskuntavaaleihin. RAKLI on myös mukana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sidosryhmäfoorumissa, ja vetää huhtikuussa käynnistynyttä Asumispreferenssit-hanketta. Käynnissä on myös kaksi klinikkaa. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -klinikan tavoitteena on parantaa rakentamisen aikaisen sairaalatoiminnan laatua ja markkinavuoropuhelussa Helsingin kävelykeskustan laajentamisesta ja kokoojakadusta pohditaan pääkaupungin keskustan kehittämistä.