Täydennysrakentaminen pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi – rakennetussa ympäristössä potentiaalia nopeisiin päästövähennyksiin

Raklin tuoreen vähähiilisyystiekartan case-esimerkit osoittavat, että tiiviimpi kaupunkirakentaminen vähentää rakennetun ympäristön päästöjä yli kolmanneksella. Käyttötarkoituksen muutoksilla ja tyhjien neliöiden käyttöönotolla säästöpotentiaali on jo yli 40 prosenttia. Purkaminen ja uuden rakentaminen tuottaa 15 prosentin päästövähennyksen.

Rakli toteutti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Nyt tiekartta on päivitetty. Vähähiilisyystiekartta avaa konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka kiinteistöalalla on mahdollista saavuttaa isoja ja nopeita päästövähennyksiä, ilman suuria lisäinvestointeja.

Vähähiilisyys edellyttää muutoksia kaavoituskulttuuriin ja maankäytön säädöksiin

Raklin tiekartan konkreettiset case-esimerkit osoittavat, että olemassa olevan rakennetun ympäristön täydennysrakentamisessa päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Täydentävällä lisärakentamisella voidaan saavuttaa neliötä kohti suurempi päästövähennys (36 %) kuin purkavalla lisärakentamisella (15 %). Käyttötarkoituksen muutoksella tyhjiä toimitiloja voidaan ottaa asuinkäyttöön, jolla on pinta-alaa kohden kaikkein merkittävin säästöpotentiaali (42 %).

Kaupunkirakenteen tiivistäminen pienentää myös asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun palvelut ovat lähempänä.

”On järjetöntä säilyttää rakennuksia tyhjänä tai puolityhjänä paikoissa, missä niitä haluttaisiin käyttää ja samaan aikaan rakentaa uusia rakennuksia kauemmas keskustoista ja aiheuttaa sitä kautta lisää päästöjä. Erityisesti kaavoituspuolella tarvitaan kulttuuri- ja toimenpidemuutosta, jotta tyhjät tilat saadaan kaupungeissa uuteen käyttöön ja täydennysrakentaminen helpottuu”, Raklin johtaja Mikko Somersalmi toteaa.

Nopeita päästövähennyksiä voidaan saavuttaa ilman merkittäviä lisäinvestointeja

Tiekartan skenaariolaskennat ja case-esimerkit osoittavat, että jo olemassa olevilla keinoilla ilman lisäinvestointeja ja uusia teknologioita voidaan saavuttaa 77 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Jos tiekartan case-esimerkkien tulokset skaalattaisiin, eli Raklin toimenpide-ehdotukset vietäisiin käytäntöön laaja-alaisesti, saavutettaisiin tähän vielä 3 prosentin lisäpäästövähennys vuoteen 2035 mennessä.

”Innovatiiviset ratkaisut, kuten uudet rakennusmateriaalit ja kehittyvä tekniikka, vaikuttavat olennaisesti alan päästöihin ja niitä tarvitaan tulevaisuudessa. Niiden kehitys kuitenkin kestää ja päästövähennyksiä tarvitaan pikaisesti. Tiekartta osoittaa, että nykyisillä ratkaisuilla ja ehdottamillamme toimenpiteillä, kuten täydentävällä lisärakentamisella ja käyttötarkoituksen muutoksilla, päästövähennyksiä saadaan jo nyt”, Somersalmi toteaa.

Kaupunkien tiivistäminen tulee tehdä biodiversiteetti huomioiden

Täydentävässä lisärakentamisessa on huomioitava riittävät ja monimuotoiset luontoalueet.

”Täydennysrakentamisella voi olla positiivisia biodiversiteettivaikutuksia, kun huomioidaan esimerkiksi kasvillisuuden lajirikkaus, puiden suojelu ja arvokkaat luontoalueet. Lisäksi täydennysrakentamisella ja käyttötarkoituksen muutoksilla säästetään muita, koskemattomia luontoalueita, kun uusille alueille rakentamisen sijaan pystytään hyödyntämään jo rakennettua ympäristöä”, Somersalmi toteaa.

Luonnolla on suuri vaikutus kaupunkilaisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Hyvinvoinnin ja luontosuhteen kehittymisen lisäksi luontoalueet voivat vähentää rakennusten energiankulutusta esimerkiksi varjostamalla toimisto- ja asuinrakennuksia ja näin tasaamalla lämpötilojen vaihtelua. Viherpinnat ovat tärkeitä myös hulevesille.

Vuonna 2021 Suomen rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli 14,5 MtCO2e, josta Raklin jäsenten osuus oli 14,8 prosenttia. Suomen kokonaispäästöt vuonna 2021 olivat 48,0 MtCO2e¹⁾. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli siis noin 30 prosenttia koko Suomen vuoden 2021 hiilijalanjäljestä.

^{1) https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc}