Tilat käyttöön -klinikka pyörähti käyntiin
Rakennetun omaisuuden tehokas ja laadukas käyttö vahvistaa kestävää kaupunkikehitystä. Tyhjä tila on taas sekä kiinteistön että infran vajaakäyttöä, joka heikentää elinympäristön laatua. Tilojen, etenkin tyhjentyneiden, käytön tehostaminen on Tilat käyttöön -klinikan keskeisiä aiheita. Klinikka käynnistettiin avausseminaarilla perjantaina 13.10.
RAKLIn fasilitoiman klinikan päätoimijoita ovat Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupungit, ACRE, Senaatti-kiinteistöt, Sponda sekä ympäristöministeriö. Klinikan teemoihin pureudutaan kolmen kohteen kautta, jotka esiteltiin tarkemmin avausseminaarissa.
- Mariankatu 23, Helsinki: käyttötarkoituksen muutos kiinteistössä
- Otaniemi, Espoo: käyttötarkoituksen laajennus alueella
- Hiedanranta, Tampere: tilapäiskäyttö entisellä teollisuusalueella, tulevaisuuden kaupunginosassa
Tavoitteena uudet luovat ratkaisut tyhjien tilojen ongelmaan
Seminaarin avasi RAKLIn Kimmo Kurunmäki, joka esitti klinikan tavoitteiksi käyttötarkoituksen laajentamisen ja tyhjien tilojen tilapäiskäytön menettelyjen kehittämisen sekä klinikkaan valittujen kohteiden edistämisen. Keskeistä on muutosten reunaehtojen selvittäminen ja prosessien sujuvoittaminen. Kiinteistönomistajat esittelivät klinikkaan valitut kohteet seminaariväelle.
Hanna Pikkarainen esitteli Helsingin kaupungin periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille painopisteenä kantakaupunki. Alueellisessa tarkastelussa pohditaan muun muassa alueen toiminnallista rakennetta, asukasmäärää verrattuna työpaikkojen määrään sekä alueen toimitilamäärää. Pikkaraisen mukaan Helsingin keskustalla on merkittävä rooli arvonlisäyksen ja kaupunkituottavuuden näkökulmasta koko seudulle ja Suomelle. Kantakaupunki on houkutteleva yritysten näkökulmasta sijaintinsa suhteen, ja sen sekoittunut rakenne on vahvuus sekä asukkaiden, työpaikkojen että kaupungin vetovoiman puolesta.
Pikkaraisen mukaan on nähtävillä, että toimistotyöpaikkojen osuus tulee kasvamaan, mutta erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ei ole tarjolla riittävässä määrin. Pikkaraisen mukaan 1990- ja 2000-luvuilla tehdyissä toimistotiloissa on vajaakäyttöä enemmän kuin vanhemmissa, jotka ovat osoittautuneet yllättävän monikäyttöisiksi ja joustaviksi muutoksille.
Asukkaiden ääni kuuluviin kaupunkisuunnittelussa
Seminaarissa päästiin myös tutustumaan Dwellers in Agile Cities (DAC) -tutkimushankkeeseen. Tampereen teknillisen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman kertoi ketterän kaupungin edellytysten tutkimisesta muun muassa megatrendien, heikkojen signaalien, ekologisesti kestävien ratkaisujen, toimintatutkimuksen ja vuorovaikutuksen sekä innovatiivisten ja joustavien asumismuotojen näkökulmista.
Hedmanin mukaan asukkaat eivät tällä hetkellä pysty elämään ja toimimaan kaupungeissa kuten haluavat, ottaen huomioon erilaiset asunto-, asumis- ja työskentelymuodot. Asukkaita ja heidän toiveitaan halutaan kuunnella entistä enemmän. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin urbanisaation tuomia mahdollisuuksia, joissa kaupunki toimii alustana elämiselle, työskentelylle, asumiselle ja niiden erilaisille muodoille.
Avausseminaarissa esiteltiin myös RAKLIlle tehtävää diplomityötä pysyvistä ja tilapäisistä käyttötarkoituksen muutoksista. Diplomityöntekijä Julius Kulppi kertoi, että käyttötarkoituksen muutos tulee ajankohtaiseksi yhä uudempien rakennusten kohdalla ja se nähdään yhtenä täydennysrakentamisen muotona. Muutoshankkeiden yhtenäisten toimintatapojen luominen on kuitenkin hankalaa, koska niiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat hyvin erilaiset. Suunniteltu tilapäiskäyttö on taas Suomessa vielä uutta, mutta siihen voisi soveltua esimerkiksi käytöstä poistuvat teollisuusrakennukset. Kansainvälisistä esimerkeistä Kulppi nosti esiin muun muassa Hollannin, jossa valtio ja kaupungit avustavat kiinteistökehittäjiä muutoshankkeissa, sekä tutkijoiden kuvaaman pisteytysjärjestelmän, jolla voidaan selventää käyttötarkoituksen muutosedellytyksiä kohteittain.
Seminaarin loppukeskustelussa painotettiin, että kaupunkien kehitysdynamiikka hälventää jakoa vakituiseen ja tilapäiseen sekä suunniteltuun ja poikkeuksiin nojaavaan tilankäyttöön. Lyhytaikaisellakin käytöllä on suuri merkitys esimerkiksi viihdeteollisuuden työllistämisessä. Seminaarin osallistujat pitivät tärkeänä, että lupavaatimuksia ja -prosesseja sujuvoitetaan ja kevennetään nykytarpeisiin.
Avauseminaarin jälkeen pidettiin klinikan ensimmäinen työpaja. Seuraavan kerran klinikka kokoontuu marraskuussa. Klinikan tulokset esitellään loppuseminaarissa helmikuussa.