Tilat käyttöön – Muutoskykyä ja laatua rakennettuun ympäristöön

Tyhjien tilojen problematiikkaan on etsitty ratkaisuja lokakuussa 2017 käynnistyneellä Tilat käyttöön -klinikalla. Yhdessä rakennetun ympäristön kehittäjien ja ammattilaisten kanssa on pohdittu keinoja käyttötarkoituksien muutoksille ja tilapäiskäytön mahdollisuuksille, jotta kestävän kaupunkikehityksen edellytykset säilyvät jatkossakin.

”Keskeinen lähtökohta klinikalle oli se, että tyhjät tilat ovat resurssityhmyyttä, joka heikentää rakennetun ympäristön laatua eikä ole myöskään taloudellisesti järkevää. Tilat pitää saada kiertämään, sillä kaupungistuminen on käynnissä ja urbaanielämä vahvasti nousussa”, tiivisti Kimmo Kurunmäki aloituspuheenvuorossaan klinikan tulostilaisuudessa.

Resurssiviisaassa ja muutoskykyisessä kaupungissa alueiden ja kiinteistöjen käyttötarkoitusta voidaan uudistaa ketterästi – niin tilapäiseen kuin pysyvämmäksi tarkoitettuun käyttöön. ”Määräyksiä ja ohjeita ei tule sekoittaa keskenään ja tulkintojen tulee olla yhteneväisiä kuntien välillä ja sisällä. On myös pystyttävä sovittamaan prosessit, ohjausvälineet ja määräykset eri tilanteisiin”, jatkoi Kurunmäki.

Klinikan työpajat ovat herättäneet paljon keskustelua ja aihe on nähty tarpeellisena juuri tässä ajassa. ”Ei ole olemassa yhtä perustilannetta ja ratkaisua tyhjien tilojen ongelmaan vaan tapauksia ja tilanteita, jotka edellyttävät muutoskykyä ja yhdyskuntarakenteen potentiaalin hyödyntämistä. Kaavoitukseen ja lupaprosessiin on tuotava lean-ajattelua, on otettava käyttöön yhden luukun periaate sekä muun muassa kaavoihin laajemmat käyttötarkoitukset”, kertoi Kurunmäki.

Seminaarissa esiteltiin lukuisia yleisiä suosituksia tyhjien tilojen käyttötarkoitusten muutoshankkeisiin ja tilapäiskäytön edistämiseen. Klinikan puitteissa laadittu diplomityö täydentää ja syventää työpajoissa ruodittuja näkökulmia ratkaisuehdotuksineen. Seminaarissa käytiin läpi tuloksia myös konkreettisissa yhteyksissä, joita olivat käyttötarkoituksen uudistaminen Mariankatu 23:ssa Helsingissä ja Espoon Otaniemessä sekä kiinteistöjen tilapäiskäyttö Tampereen Hiedanrannassa. Jokaisessa kohteessa on omanlaisensa reunaehdot ja ratkaisut.

Tulosseminaarissa jokaisen kohteen edustaja pääsi ääneen ja kaikki kolme olivat tehneet saman huomion: ratkaisukeskeisyys sekä varhaisessa vaiheessa käynnistetty yhteistyö ja vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa ovat edellytyksiä sujuville muutoshankkeille. Tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö nähtiin aitona vaihtoehtona uudistamisprosesseissa. Lainsäädäntö ei aseta tiukkoja reunaehtoja; ratkaisevaa on sovittaa kaupunkien määräykset, periaatteet ja käytännöt tapauskohtaisiin tarpeisiin ja siten välttää tarpeettoman raskaita prosesseja.

Tilaisuudessa esiteltiin myös erilaisia ratkaisuja meillä ja maailmalla tyhjien kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi väliaikaiskäytöllä. Esimerkiksi Amsterdamissa on hyödynnetty tähän teollisuusaluetta, joka on määrä purkaa 5-10 vuoden kuluessa, mutta sitä ennen se tarjoaa väliaikaisesti tilat startupeille ja tutkimuslaboratorioille.

RAKLIn fasilitoiman klinikan päätoimijoita ovat olleet Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupungit, ACRE, Senaatti-kiinteistöt, Sponda sekä ympäristöministeriö. Klinikan loppuraportti valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. RAKLIn työ kestävän kaupunkikehityksen parissa kuitenkin jatkuu muun muassa laatimalla tutkijoiden kanssa politiikkasuosituksia klinikan tuloksista.