Vuoden vähähiilisyyspomppu: Puubrutalismilla kohti hiilinegatiivisuutta 

Rakli järjesti Vuoden vähähiilisyyspomppu -kilpailun, jossa on etsitty erilaisia toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy osallistui kilpailuun hiilinegatiivisella modulaarisella asuntorakentamiskonseptillaan. Haastattelimme arkkitehti Minna Aarniota konseptista ja sen ilmastovaikutuksista.  

Hiilinegatiivinen modulaarinen asuntorakentamiskonsepti on jo nimensä puolesta erityislaatuinen, koska hiilinegatiivisuudestahan ei virallisesti saisi edes puhua, mutta termi itsessään kuvaa hankkeen kunnianhimoisuutta. Vähähiilisyys on osa hanketta sen jokaisella tasolla. ”Jokaisessa tienhaarassa valitsemme aina sen ilmaston kannalta kestävämmän version”, Aarnio vakuuttaa. Konseptin myötä Helsingin Honkasuolle valmistuu vuoden 2022 aikana seitsemän hirsirakenteista asuntoa. 

Kokonaisvaltainen lähestyminen ilmastoystävällisyyteen näkyy tavoissa, joilla hiilinegatiivisuutta on lähdetty tavoittelemaan. Ratkaisuja on löytynyt aina ilmalämpöpumpuista vähäiseen materiaalien kemikaalisen käsittelyyn ja maaperän parantamiseen. Pääkaupungissa epätavallisin ratkaisu lienee kuitenkin rakennuksien hirsirakenteisuus.  

Hirsi materiaalina on ympäristöystävällinen, se voidaan tarvittaessa myös kierrättää ja sen elinkaari on pitkä. Projektin suunnittelussa hirsirakenteisuus määritti paljon aina seinien pituuksista lähtien. Perinteiset menetelmät ja käsityö ovat myös olleet suuressa roolissa. ”Konsepti perustuu käsinveistettyyn hirteen eli tavoitteena oli mahdollisimman vähäteollinen rakentaminen. Pyrimme saamaan myös valmistuksen aikaisesta energiankäytöstä ja hiilivaikutuksista kaiken pois. Kaikki ovat todella ylpeitä projektista ja aivan syystä”, Aarnio sanoo.  

Aarnion tausta on korjausrakentamisessa ja näin Honkasuon hankkeen myötä on myös opittu paljon. Yksi yllätys on ollut se, kuinka epätavallisia perinteiset rakennusmenetelmät ovat lopulta monille. Tuotehyväksynnässä hirsirungot eivät melkein meinanneet päästä läpi, vaikka lupavaiheessa kaikki oli täysin kunnossa. ”Menetetään liiketoimintamahdollisuuksia, kun ei synny liiketoimintaa, joka keskittyisi kiertotalouteen”, Aarnio harmittelee. 

Hiilijalanjälkeä laskevat myös energiaratkaisut. Talon katolla olevat aurinkovoimalat tuottavat sähköä, kaukolämpövalinnoissa on otettu ympäristö huomioon ja taloissa on puhdaspolttoiset varaavat takat. Takkojen hankinnassa tosin oli omat haasteensa, kun suomalaisten puhdaspolttoisten takkojen tuottajien tietoja ei ollut saatavilla. Aarnio pitää tämänkaltaista tiedon pihtaamista huonona ratkaisuna ja lopulta takat jouduttiinkin tilaamaan Norjasta asti. 

Suunnitteluvaiheessa on myös käyttäjien erilaiset elämänvaiheet otettu huomioon. Rakennukset on tehty loft-tyylisesti ja lisäksi niiden pihoilla on piharakennukset, joita käyttäjät voivat hyödyntää omien tarpeidensa mukaisesti. Rakennusten sosiaalista ulottuvuutta edistää yhteinen sauna ja niille vievä polku. ”Siellä on mietitty, että olisi sopivasti kohtaamispintaa, muttei pakollista yhdessä raatamista”, Aarnio kertoo ja lisää, että talojen tekniikka on tehty tarkoituksella käyttäjille helpoksi. 

Honkasuon hankkeen tavoitetaso on hiilipäästöjen suhteen ollut korkealla ja Aarnio kertoo pelänneensä vähähiilisen rakentamisen kalleutta, mutta hanke on ollut myös budjetillisesti järkevä. Budjetissa on katsottu koko hanketta kokonaisuutena, jolloin esimerkiksi hirsien käytöstä voi tulla jossain kohtaa lisäkustannuksia, mutta toisaalla puolestaan säästöjä. Budjettia on myös auttanut, että hankkeessa on pitäydytty selkeissä ja yksinkertaisissa ratkaisuissa. 

Honkasuon taloissa asiat on tehty toimiviksi todetuilla menetelmillä. Talon LVI-suunnittelijat nauroivatkin sitä, että kuinka helposti kaikki on lopulta loksahtanut paikoilleen. ”Minä kutsun tätä tyylilajia puubrutalismiksi. Kaikki mikä näkyy, on tullut näiden toiminnallisten ja teknisten valintojen seurauksena”, Aarnio selittää naurahtaen.  

Brutalismista huolimatta Honkasuon hirsirakennusten ulkonäkö on hyvin sympaattinen. Aarnio kertoo, että hanke on myös herättänyt paljon kiinnostusta Suomessa ja ulkomailla. ”Olen leikillisesti sanonut, että toivottavasti mahdollisimman paljon kopioitaisi tätä konseptia”, Aarnio toteaa ja uskoo, että vastaavia hirsirunkoisia rakennuksia voisi soveltaa nykyistä laajemmin. 

Lopulta Aarnio toivoo, että rakennusalalla ryhdyttäisiin yhä kunnianhimoisempiin toimiin ilmastonmuutoksen suhteen. ”Innovatiivisella asenteella voidaan päästä eteenpäin rakentamisessa, oli sitten kyse mistä hyvänsä”, Aarnio sanoo ja uskoo jokaisessa hankkeessa olevan keinoja, joilla ilmasto voidaan huomioida.