Vuosiseminaari 2020: Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu – millainen on Suomen tulevaisuus?
Muutokset, joita tapahtuu tällä hetkellä niin väestö- kuin ikärakenteessa sekä muuttoliikenteessä ovat suuria, ja niillä on merkittävä vaikutus myös alueellisten erojen kasvuun. Elämme myös historiallista aikaa, sillä syntyneiden lasten määrä väheni selkeästi viime vuosikymmenen edetessä.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomen tulevaisuuden kannalta?
”Suomen leijona harmaantuu kovaa vauhtia, joka on seurausta poikkeuksellisen voimakkaista muutoksista väestön ikärakenteessa. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa lähes 400 000 henkilöllä seuraavien vuosikymmenien aikana”, kertoi MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Kaikella tällä on myös vaikutuksensa alueelliseen kehitykseen ja alueiden menestymiseen. Alue- ja väestökehityksen suurimpia muutoksia Aron mukaan ovat tällä hetkellä muun muassa kaupungistumis- ja keskittymiskehitys, alueellinen eriytyminen, liikenteen, yhteyksien, korkeakoulujen sekä sijainnin pyhä kolmiyhteys sekä demografinen muutospaine väestö- ja ikärakenteessa. Toisin sanoen työikäisen väestön määrä vähenee, syntyvyys alenee ja iäkkäiden määrä kasvaa.
”Nyt pitäisi tunnistaa tosiasiat ja alkaa varautumaan tilanteeseen, josta ennusteet ja olemassa oleva data kertoo. Suomessa alueelliset ja sosiaaliset todellisuudet tulevat erkanemaan, jonka vuoksi voi olla yhä vaikeampi ymmärtää niitä, jotka tulevat erilaisista taustoista. Keinotekoiset hallinnolliset rajat tulisikin jättää omaan arvoonsa muutoksen ymmärtämiseksi”, jatkoi Aro.
Suomen voisi kutsua olevan globaalin kehityksen eturintamassa väestövallankumouksen vuosisadalla. ”Jos väestöllisesti nykytrendi jatkuu, niin eroamme selkeästi muista pohjoismaista. Suomessa on esimerkiksi 7. alhaisin syntyvyys EU:ssa”, totesi Väestötutkimuskeskuksen johtaja Anna Rotkirch.
Se, mitä väestössä tulee tulevien vuosikymmenien osalta näkymään, on monisukupolvisuus ja monipaikkaisuus. ”Käytännössä tämä tarkoittaa perheettömien määrän kasvua ja ystävyyssuhteiden merkityksen kasvamista. Myös monipaikkaisuus kasvaa, jonka myötä esimerkiksi mökkikulttuuri vahvistuu, samoin paluumuuttajia ja ulkosuomalaisia on enemmän. Näitä asioita on otettava huomioon yhä enemmän esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa”, totesi Rotkirch.